Tampere jo toista kertaa kilpailun finaalissa

Koiviston koulua edustavalla tiimillä on jo entuudestaan kokemusta kouluruokakisasta. Tuulikki Lampén, Sanna Laitinen ja Mari Ranta lähtevät jälleen hyvillä mielin finaaliin. 

– Ajattelimme vielä kerran osallistua, koska voitto jäi viimeksi saavuttamatta. Finaalipaikka tuntuu kerta kaikkiaan upealta. Se tarkoittaa, että olemme jo onnistuneet työssämme, iloitsee tuotekehityskokki Tuulikki Lampén. 

– Kisassa saattaa tietysti vähän jännittääkin, mutta se kuuluu asiaan. Voittoahan kilpailuun lähdetään aina tavoittelemaan, kokki Sanna Laitinen lisää.

Lapsilta saadaan parannusehdotuksia

Viimeksi vuoden 2012 kouluruokakisaan osallistunut tiimi valmistaa koulu- ja päiväkotilapsille 5 300 annosta ruokaa päivässä. Lisäksi he kokkaavat muun muassa henkilöstöravintolaan ja Hatanpään sairaalan potilaille. 

– Saamme paljon palautetta. Lasten palaute on aina rehellistä ja suoraa, ja he antavat myös kehitysideoita. Kaalilaatikosta ei niin pidetä, kun taas spagetti ja jauhelihakastike on yksi suosikkiruoista, kertoo kokki Mari Ranta. 

Tiimi otti kisareseptien suunnittelussa lasten makumieltymykset parhaansa mukaan huomioon. Esimerkiksi Suomi 100 vuotta -jälkiruoan ideana on kotimaiset marjat. 

–  Ajatuksia kisamenun ruoista oli itämässä jo jonkin aikaa. Reseptitestauksen saimme sitten muutamassa päivässä päätökseen. Viimeistelimme valitut reseptit yhteistyössä hyväksi kokonaisuudeksi, kertoo Tuulikki Lampén. 

Tuotekehityskokki Tuulikki Lampén sekä kokit Mari Ranta ja Sanna Laitinen olivat finaalissa myös vuoden 2012 kouluruokakilpailussa.

Koiviston koulu
Tampereen Voimia

Tiimi
Tuotekehityskokki Tuulikki Lampén 
Kokki/dieettikokki Sanna Laitinen
Kokki/dieettikokki Mari Ranta

Menu
Kalkkuna-currykeitto
Italialainen kasvispasta
Itämainen kookoskala
Kaurainen peltileipä
Jäävuori-melonisalaatti
Houkutteleva marjaherkku

Koiviston koulua edustavalla tiimillä on jo entuudestaan kokemusta kouluruokakisasta. Tuulikki Lampén, Sanna Laitinen ja Mari Ranta lähtevät jälleen hyvillä mielin finaaliin. 

– Ajattelimme vielä kerran osallistua, koska voitto jäi viimeksi saavuttamatta. Finaalipaikka tuntuu kerta kaikkiaan upealta. Se tarkoittaa, että olemme jo onnistuneet työssämme, iloitsee tuotekehityskokki Tuulikki Lampén. 

– Kisassa saattaa tietysti vähän jännittääkin, mutta se kuuluu asiaan. Voittoahan kilpailuun lähdetään aina tavoittelemaan, kokki Sanna Laitinen lisää.

Lapsilta saadaan parannusehdotuksia

Viimeksi vuoden 2012 kouluruokakisaan osallistunut tiimi valmistaa koulu- ja päiväkotilapsille 5 300 annosta ruokaa päivässä. Lisäksi he kokkaavat muun muassa henkilöstöravintolaan ja Hatanpään sairaalan potilaille. 

– Saamme paljon palautetta. Lasten palaute on aina rehellistä ja suoraa, ja he antavat myös kehitysideoita. Kaalilaatikosta ei niin pidetä, kun taas spagetti ja jauhelihakastike on yksi suosikkiruoista, kertoo kokki Mari Ranta. 

Tiimi otti kisareseptien suunnittelussa lasten makumieltymykset parhaansa mukaan huomioon. Esimerkiksi Suomi 100 vuotta -jälkiruoan ideana on kotimaiset marjat. 

–  Ajatuksia kisamenun ruoista oli itämässä jo jonkin aikaa. Reseptitestauksen saimme sitten muutamassa päivässä päätökseen. Viimeistelimme valitut reseptit yhteistyössä hyväksi kokonaisuudeksi, kertoo Tuulikki Lampén. 

Tyytyväiset asiakkaat ovat arjen ilo

Koiviston koulun tiimi saa työyhteisössään kannustusta ja positiivista palautetta innokkuudestaan osallistua kisaan. Joukkueen jäsenet ovat todellisia moniosaajia ruoan valmistuksessa. Leipominenkin luonnistuu. 

– Kisasta saa aina myös uusia ideoita. Seurasimme viime vuonna tarkkaan, mitkä joukkueet pääsivät finaaliin ja miten. Kukaan meistä ei ole käynyt Brysselissä, joten voittomatkalle olisi mukava päästä, toteaa Sanna Laitinen. 

Tiimin mukaan kouluruokakisa tuo hyvien ideoiden lisäksi kouluruoalle sen ansaitsemaa arvostusta ja hyvää mainetta. 

– Tässä ammatissa, ja samoin kilpailussa, parasta on vaihtelevuus ja tyytyväiset asiakkaat. Jos voitamme, se on ansaittu maukkailla ruoilla ja houkuttelevalla jälkiruoalla, sanoo Tuulikki Lampén.