Media

Kouluruoka maailmalla

Kouluruoka maailmallaSuomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä. Maksullista kouluruokailua on sen sijaan hyvin organisoituna monessa maassa. Päämaksajina ovat yleensä lasten vanhemmat, valtiot ja kunnat antavat myös tukensa. Matalan elintason maissa kouluruokailun perimmäinen tarkoitus on helpottaa oppilaiden nälkää ja aliravitsemusta.

Norjassa koululaiset tuovat eväät kotoa ja syövät ne koulun kanttiinissa tai luokassa. Pääosin koululounas koostuu täytetyistä voileivistä. Monilta kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä.

Ranskassa kouluruoka on aikuisten ruokaa, jotta makuihin opitaan jo pieninä. Vähävaraiset maksavat ateriasta vain osan. Perunalastuja tarjotaan vain kerran viikossa, esimerkiksi lohilasagnen lisukkeena.

Englannissa kouluruokailusta puhutaan paljon ja sitä kehitetään koko ajan terveellisemmäksi. Skotlannissa oppilaille tarjoillaan maksullisia lounaita, joilla voi valita esimerkiksi haluaako kalkkunapihvin ja kasviksia, pitsaa, perunoita ja lohimajoneesia, voileipää tai salaattia.

Ukrainassa suurin osa koululaisista maksaa lounaansa. Alkuruoaksi tarjotaan esimerkiksi borssikeittoa. Pääruoaksi on esimerkiksi makkaraa tai kotlettia, joiden kanssa on perunamuusia tai keitettyä tattaria. Jälkiruoaksi on usein keksejä, pannukakkua tai suklaalla kuorrutettua kermajuustoa.

Espanjassa kouluruokailu on yksityisten yritysten järjestämää ja vanhemmat maksavat yleisesti kaikki kustannukset.

Sveitsissä ja Saksassa koululaiset menevät puolen päivän aikaa koteihin lounaalle.

Kouluruokailua maailmallaYhdysvalloissa on hyvin tavallista, että ajokortin saatuaan nuoret ajavat koululta ostamaan pikaruokaa, sillä kouluruokaa pidetään pahana. Suurimmaksi osaksi kouluilla tarjottava ruoka on pakattua. Listalla on esimerkiksi hampurilaisia sekä ranskalaisia. Kouluruoan ravitsemuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseksi tehdään työtä niin valtiollisella kuin paikallisella tasolla.

Venäjällä alle 11-vuotiaille koululaisille tarjotaan maksutonta aamiaista. Vanhemmille  koululaisille aamiainen maksaa. Aluehallinnot kustantavat lounaat, joten ne vaihtelevat alueiden varallisuuden mukaan. Koululaiset voivat tuoda eväät, mennä kotiin syömään tai ostaa aterian kouluruokalasta. Harvoille ateria tarjotaan ilmaiseksi.

Japanissa valtio tuki on kohdennettu riisiin ja koulumaitoon, jota Japanissa juodaan eniten maailmassa. Valtion tuen osuus kouluruokailukustannuksista on 6 %, vanhempien 44 %, ja loput 50 % tulee paikallisilta kouluviranomaisilta. Ruoka valmistetaan kouluilla ja syödään luokissa. Japanissa korostetaan kouluruokailun sosiaalista merkitystä.

Kehitysmaissa miljoonat alakoululaiset käyvät koulua nälkäisenä, jolloin oppiminen ja keskittyminen on vaikeampaa. Kouluruokailu toimii näissä valtioissa yhteiskunnallisena turvaverkkona köyhille perheille ja varmistaa, että lapset käyvät koulua. World Food Program -ohjelman kouluruoka kannustaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa kouluun. Köyhimmissä maissa kouluruoka tuplaa koulun oppilasmäärän vuodessa. Erityisesti kouluruoka antaa tytöille mahdollisuuden oppia. 

(Lähteet: Harper, Wood & Mitchell 2008: The provision of school food in 18 countries, School food Trust; www.fi/wfp.org; www.kouluruokavaalit.fi; BBC: School dinners around the world; The Quardian: School meals around the world; www.maitojaterveys.fi)